Kicksled training with english setter

Vihdoinkin kun on lunta niin pojatkin pääsivät hiukan potkekelkkailemaan. Tosin lumen alta tunkeva hiekoitussepeli haittaa kaupungissa toimintaa oleellisesti. Seurauksena on äkkipysäyksiä tai hanki- ja lumijalaksien kanssa muovin kuoriutumista jalasten pohjista.

Joka tapauksessa koirat tykkäävät ja tuolla Kickspark kelkalla selviää hyvin vielä kahdenkin kanakoiran kanssa. Vetoköyden voi kiinnittää kelkkaankin kuten tässä, mutta itse pidän parempana oikeaa vetovyötä, mistä sen saa myös nopeasti irti jos tarve tulee. Voin myös vakuuttaa, että niitä tilanteita tulee kun esim. metsäpoluilla mennnään vauhdilla!

Potkukelkkakausi käyntiin

Starting kicksled season
Originally uploaded by Pentti Impiö.

Sen verran olemme saaneet Kokkolan seudulle lunta, että tänään oli aiheellista kaivaa kickspark varastosta ja potkaista Ullan kanssa lenkille. Vauhtia riitti ja välillä pysähdyttiin katselemaan jäätyvää Perhonjokea.

Ullan emästä Sawasta Tanskan tuore metsästysvalio DK JCH

Ullan emästä Sawasta on tullut tänä syksynä tuore Tanskan metsätysvalio eli suoraan lainaten:

På den nordjyske brugsprøve ved Sindal fik
Nordvestjyden's Sawa 1. pr. og opnåede hermed den flotte titel DKJCH
ejer og fører: Kurt Nedergaard Pedersen

Potkukelkkailua Kicksparkilla

Joulun tienoilla tuli hankittua moderni versio potkukelkasta nimittäin Kickspark ( http://www.kickbike.fi/index.php?mid=203 ja http://www.kickbike.ch/en/kicksled.html ), joka on osoittatunut mainioksi vehkeeksi koirien kanssa liikuttaessa. Ei ole oikein verrattavissa lenkoilevaan vanhan mallin potkuriin, joka vain kiemurtelee jos vauhtia lisää enemmän.

Ainoa asia mikä harmittaa on se, että ei tullut aikaisemmin hankittua vehjettä. Tosin täällä vähälumisella rannikolla on haittaa myös siitä, että kaupunki kylvää sepelia koko pyöräteiden leveydeltä ja kelkkailu on välillä ollut hiukan haasteellista ja kelkan hankijalakset ovat olleet kovilla.

Olen harrastanut koirilla talvisin koirahiihtoa varsin ensimmäisen saksanseisojan hankinnasta asti talvesta 89 ihan pelkästään suksin ja sulana kautena olen pyöräillyt koirat springerissä juosten. Koska Kokkolassa ei ole ainakaan luvallista mahdollisuutta päästä pimeimmän talven aikana virallisille lauduille on hiihdon painopiste ollut meren jäällä. Sinne on päässyt kunnolla vasta helmi-maaliskuussa ja hauskuus on jäänyt varsin lyhyeksi.

Potkukelkkailusta näyttää nousevan nyt hyvä vaihtoehto. Koirille valjaat, joustava vetoköysi kiinni oman hiihtovyöhön (tai kelkkaan jos ei ole vyötä) ja sitten vain menoksi. Kelkkaan kun laittaa vielä muoviset hankijalakset niin pehmeämmälläkin pääsee ja lujaa. Kelkka luistaa hyvin vastaa rasitukseltaan potkijalle lähinnä hiihtoa eli pysyy helposti aerobisella puolella.

Lämmin tulee kuitenkin ja tässä kuvassa huilataan kun päivällä heitettiin tunnin lenkki auringon jo mukavasti lauhduttaessa pakkasilman kahdesta kympistä kahteentoista.